MIKÄ RAKENNUSARKKITEHTI?

 

Rakennusarkkitehti (AMK) on rakennussuunnittelun ammattikorkeakoulututkinto, jota Suomessa tarjotaan neljällä paikkakunnalla (Oulu, Tampere, Kuopio ja Helsinki). Rakennusarkkitehtikoulutuksen tavoitteena on vastata työelämän kysyntään kouluttamalla rakennussuunnittelun ammattilaisia erilaisiin tehtäviin rakentamisen alalla. Koulutus koostuu itse rakennussuunnitteluopintojen lisäksi muun muassa rakentamisen historian, talotekniikan, rakentamistalouden, projektinhallinnan, taiteen ja sommittelun opinnoista. Koulutuksessa on koulutuspaikkakunnasta riippuen hieman vaihtelevat suuntautumisalat (esim. Metropoliassa korjausrakentaminen, uudisrakentaminen, tai projektinjohto).

 

Rakennusarkkitehdin tutkinto on Bolognan prosessin mukainen ensimmäisen syklin tutkinto ja on näin ollen rinnastettavissa yliopistossa suoritettavaan tekniikan kandidaatin tutkintoon. Tutkinnon suorittamisen jälkeen rakennusarkkitehdin on mahdollista hakea opiskelemaan toisen syklin tutkintoon, kuten esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon yliopistoon (mahdollisten siltaopintojen kautta), tai tulevaisuudessa mahdollisesti myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Rakennusarkkitehdin tutkinto antaa vaadittavan työkokemuksen (neljä vuotta Tavanomaisissa rakennussuunnittelutehtävissä ja kaksi vuotta Vaativissa suunnittelutehtävissä) jälkeen mahdollisuuden hakea kelpoisuutta toimia pääsuunnittelijana maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa Vaativassa suunnittelutehtävässä.

 

 

MITEN ARKKITEHTI EROAA RAKENNUSARKKITEHDISTÄ?

 

Arkkitehti on ylemmän korkeakoulutason tutkinto, jonka opetus tapahtuu yliopistossa, kun taas rakennusarkkitehteja koulutetaan ammattikorkeakoulussa. Arkkitehdin koulutuksessa painottuvat taide- ja sommitteluopinnot, sekä laaja-alaisuus, kun taas rakennusarkkitehtikoulutuksen voi katsoa olevan enemmän teknillispainotteinen ja tähtäävän työelämän arkipäivässä eteen tulevien ongelmien ratkaisuun. Arkkitehtikoulutuksen laaja-alaisuus näkyy myös laajempina suuntautumismahdollisuuksina eli pääaineina, joita esimerkiksi Aalto-yliopistossa ovat arkkitehtuurin historia ja teoria, rakennussuunnittelu, sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Monet viranomaistehtävät vaativat ylempää korkeakoulututkintoa, joten arkkitehdin koulutus avaa ovet siihen suuntaan paremmin.

 

Tutkinnot eroavat toisistaan myös pakollisen työharjoittelun määrässä. Koko arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollista työharjoittelua 6 opintopistettä, kun rakennusarkkitehdin tutkinnossa määrä on 30 op. Arkkitehtien suomalainen etujärjestö SAFA on rajannut jäsenyytensä vain arkkitehtuuria yliopistossa opiskeleville ja sieltä valmistuneille ja yliopistosta valmistuneen arkkitehdin tunnistaakin usein Arkkitehti SAFA-tittelistä. Rakennusarkkitehtejä puolestaan edustaa Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry. Käytännössä arkkitehdit ja rakennusarkkitehdit toimivat kuitenkin suunnittelutoimistoissa usein keskenään samanlaisissa työtehtävissä yhdessä.